Juho ’Tiikeri’ Keskinen – nimi joka ei futsal-piireissä esittelyjä kaipaa
Jupi aloitti futsal-uransa Tervareissa jo vuonna 2002. Nuoresta maalivahdista kasvoi nopeasti yksi valtakunnan parhaista futsal-torjujista. Jupi tunnettiin erinomaisesta pelinlukutaidoistaan, fyysisestä preesenssistään maustettuna kuuluvalla pelinohjauksella sekä vuosien saatossa täsmäaseeksi kehittyneestä heittokädestään. Jupi on ylivoimaisesti pitkäaikaisin Tervareiden ykkösmaalivahti, joka toimi lukemattomat kerrat voiton takuumiehenä.
Muutama nykyinen ja entinen Tervari-pelaaja yhtyi muisteluun Keskisestä.
Ensimmäisenä on äänessä Tervareiden entinen tehopelaaja Dritan ’Tani’ Stafsula.
– Tutustuin Jupiin, kun pelattiin Tervareissa futsalia
– Parhaiten on jäänyt pelireissuilta mieleen Jupi Pepsi kainalossa – ilman Pepsiä ei ollut pelireissua. Muille jäi sitten enemmän kaurapirtelöä. Alussa muistan Jupin hiljaisena ja ujona, mutta pikkuhiljaa se ääni, joka ohjasi pelaajia oikeisiin paikkoihin löytyi ja samoin Jupi oppi tekemään ne maalit tyhjiin. Lisäksi torjunnatyöskentely parani vuosi vuodelta, Tani muistelee.
Jupi ja Tani vierailivat myös rakkaan vastustajan, Sievi futsalin väreissä, tuoden Sieville ensimmäisen Suomen mestaruuden.
– Saatiin me lopulta Suomen mestaruus yhdessä ja se on hieno yhteinen muisto.
– Jupin kanssa aina vitsailtiin, että moonta vuotta paras pelaaja oli aina joko Tani tai Jupi, miksi aina me?” Lopuksi Tani lähettää terveiset Jupille ’Onnea Broidille, tervetuloa ikämiesten kerhoon. Tästä se elämä vasta alkaa. Hyvää Syntymäpäivää!
Iiro ’Teräsnyrkki’ Vandelilla on myös Pepsin makuisia muistoja Keskisestä.
– OPS:n aikaan oltiin vierasreissulla yötä Porin lähellä keskellä ei mitään. Lähdettiin sieltä pelipäivänä ajamaan Valkeakoskelle. Jupi yritti kysellä Managerilta pysähdystä, kun edellispäivänä ostetut Pepsit oli päässeet loppumaan. Ei pysähdytty. Tultiin Tehtaan kentälle ja käveltiin vierasjoukkueen koppiin, niin siellä odotti pöydällä Pepsipullo. Kyllä se mies keinot keksii, lopettaa Tervareiden pitkäaikainen luottomies Vandell.
Muistelijoiden joukkoon yhtyy myös Jarno ’Maaliruisku’ Auvinen, joka oli aikansa yksi kliinisimmistä viimeistelijöistä Tervareiden paidassa. Tosin Jarnon ei tarvinnut monesti pelata Keskistä vastaan.
– Vuonna 2002 pelattiin debyyttikautta. Luottoveskari Riku loukkaantui (oliko ensimmäisessä ottelussa). Kyllähän siinä kävi mielessä, että mitähän tästä tulee – nuori kokematon poika maalissa, Auvinen muistelee
– Hyvähän siitä tuli. Karmea voittoputki heti alkuun ja hallitseva Suomen mestarikin nuijittiin maanrakoon. Jupista kasvoi siinä hyvin nopeasti ylivoimaisesti sarjan paras torjuja, Jarno myhäilee.
Samoilla linjoilla on myös Auvisen entinen, pitkäaikainen ketjukaveri Heikki ’Hessu’ Halmet.
– Siinä on miehellä mieletön määrä pelivuosia takana pohjoisen helmessä, Halmet aloittaa.
-Huippuvuosinaan Jupi lukeutui Suomen maalivahtiosaston terävimpään kärkeen ja parhaina vuosinaan oli allekirjoittaneen silmissä valtakunnan paras, Hessu ylistää.
-Aikoinaan n. 20 v sitten Jupi hyppäsi Vehkaperän Rikun saappaisiin. Meillä oli muistaakseni peli vieraissa, kun Rikulla repes takareisi venytettyään puhtaan spagaatin vedon tielle. Olisko se ollut Pasin (Nevanperä) veto ellen väärin muista – sen jälkeen se tais ampua pelkkiä yläkulmia. Joka tapauksessa se oli kova paikka nuorelle pojalle ja taisi siinä alussa vähän käsikin täristä. Liekkö sitten Pepsin puutetta vai mitä. Mutta Sir Törmän positiivisella ’Tough love’ opastuksella itseluottamus kasvoi nopeasti ja Jupista muodostui hyvin peliä ohjaava äänekäs muuri tolppien väliin. Jupista kasvoi nopeasti peloton torjuja, joka pystyi maksimoimaan itsensä vedon eteen ja venymään uskomattomiin gamesavereihin.
– Rikun maagisesta kädestä taisi myös tarttua jotain matkaan, sillä hyviä heittoja alettiin nähdä muuallakin kuin pukukopin puolella. Heittokädestä kasvoi pelote vastustajille, joka oli etenkin nopeissa vastahyökkäyksissä myrkkyä jengille kuin jengille. Parhaimmillaan Jupi pystyi toisella kädellä ohjaamaan peliä ja toisella ottamaan yleisön vilkuttelemalla innokkaimille faneille. Seurojen välisiä syrjähyppyjäkin mahtui mukaan, mutta ne on jo vuosien saatossa käsitelty Lintulan ryhmäterapiassa, Halmet veistelee.
– Jupi on ainutlaatuinen persoona jonka kanssa kaikki tulee enemmän kuin toimeen. Rauhallinen ja tervepäinen herrasmies – loistava roolimalli niin ihmisenä kauin pelaajana. Paljon on yhdessä koettu – värikkäitä ja hyviä muistoja jäänyt tekonivel-vuosille
– Loppuun vielä iso hatunnosto huikeasta futsal urasta (joka ei tietenkään vielä lopu), iso respect pitkästä yhteisestä matkasta (madellen vai kävellen) ja onnittelut isolle vaihteelle vaihtamisesta – hyvää 40v syntymäpäivää My Friend!
Tervarien pitkäaikainen luottomies Ari Makowski liittyy myös mukaan muisteluihin.
– Ollaan tunnettu A-junnuista asti ja oon aina viihtyny Kojon seurassa. Aina ku söörin näkee, niin tulee väkisinki hyvälle tuulelle. Tämä mies on aito, vilpitön, rehellinen ja melkeen yhtä hauska ku Halmetin Heikki, Makoski virnistää.
– Tosi monessa jengissä tuli pelattua yhessä, mutta parhaimmat pelimuistot liittyy hyvin pitkälle futsaliin. Jupilta kysyttiin joskus pelaajaesittelyssä, että miksi tykkää pelata futsalia. Vastaus: ’Rakastan voittamista ja vieraspelireissuja joissa ollaan yötä hotelleissa.’
– That’s my boy! Just nuo reissuthan ne on jääny isosti mieleen melkeen 10 kauden ajalta. Varsinki ajalta ennen tipejä ja tapeja. Kilsoja nieltiin ja on kyllä kertyny hauskoja stooreja jerryttelyvihkoon sieltä. Millon soiteltiin radioon ja millon työnneltiin rikki menneitä minibusseja jossain skutsissa. Törmäläisen mielestä reissuilta ois varmaan saanu tulla takas joskus jokunen voittoki enemmän. Joka tapauksessa se oli timanttista jyystöä se!
– Jupillahan oli kiistatta Liigan kuumin heittokäsi. Tämä toki vasta Törmän vuosien tasaisen palautteen annon jälkeen (RIP Takkulan varvas). Tuo käsi oli jopa niin kuuma, että täällä etelässäki märistiin sen ylivoimasuuden eessä. Nimi Tiikeri, ei ihan tuulesta temmattu. Ku tämä seppä oli askissa, niin oli aika kiva pelata ku tiesi, että takana väijyy ite Maikkulan Muuri, eli käytännössä mahoton ohitettava. Toisaalta Jupi on myös ainut futsalveskari kenelle oon nähny jonku tekevän kymppimetrisestä zipillä maalin 😀
– Oon kiitollinen, että oon saanu tutustua ja olla kaveri tämän ylihienon miehen kans.
– Kippis & gratulacje ystäväni Tiger 40 vuotta ja ei muutako timanttista jyystöä tästä eteenpäinkin!, Makowski niputtaa onnitteluterveisensä.
Suomi-Futsalin legenda Pasi Nevanperä muistelee myös lämpöisesti Keskistä.
– Hyökkääjänä ei ole kiva kohdata kaikkia maalivahteja. Varsinkaan sellaisia, joilla on sinusta yliote. Tämä maalivahti täyttää ylimaagiset 40 vuotta. Olen etuoikeutettu, kun tämän liimanäpin olen saanut oppia tuntemaan vastustajana, joukkuekaverina ja sen myötä hyvänä ystävänä varmasti loppuelämäkseni. Kuvailisin veistokseksi tätä yliloistavaa miestä, joka tulee kaikkien kanssa toimeen. Herrasmiehenä joka ottaa kaikki huomioon ja omaa ylikivan huumorin, Nevanperä ylistää.
– Iso respekti ”mieskarkille” myös ylihuipusta peliurasta. Omat, vastustajat, katsomo ja kaikki tulevat ikävöimään mestarillisia suorituksia tolppien välissä. Lopuksi Pasi lähettää terveiset ’ Grattis jätte mycket 40åring ’all sång på skansen’ fan JUHO KESKINEN ! Jag ska ta några Pepsi Mac ått dig, skool och kippis!’
Lauantaina 18.3 on mahdollisuus nähdä tämä legenda vielä ainakin kerran Puna-mustien tolppien välissä Oulun legendaarisen Urheilutalon sijaan Ouluhallin palloilusalissa klo 16:00 alkavassa ykkösen pelissä Joensuun Riverball:ia vastaan. Tulehan paikalle ja ota juhlakalu Jupille Pepsipullo mukaan syntymäpäivälahjaksi!
Kommentit