Parin viikon takainen Suomen Cupin finaalitappio oli kuin muisto pahasta painajaisesta, kun Tervarit sai GFT:n vieraakseen Urheilutalolle. Tervarit vei trillerimäisen ottelun jatkoerän jälkeen maalein 3-1. Varsinainen peliaika päättyi 1-1 taukotilanteen ollessa pyöreä 0-0.
Edellisen pelikierroksen opetukset olivat mielessä, kun Tervarit aloitti ottelun verkkaisesti ja tarkasti, jopa ylivarovaisesti. Kauaa tulostaulun kello ei kuitenkaan ehtinyt raksuttaa, kun matsin tempo kasvoi ja siitä kehkeytyi vähämaalisuudestaan huolimatta yksi tasokkaimmista sekä jännittävimmistä, mitä tällä kaudella Oulussa on nähty.
AC Oulun päällekkäisestä harjoitusottelusta huolimatta Urheilutalolle tiensä löytäneet 121 katsojaa saivatkin vastinetta pääsylippurahoilleen joka sentin edestä. Välillä meteliä lehtereillä riittikin ihan kiitettävästi.
Avainasemaan nousivat molempien joukkueiden maalivahdit, jotka tolppien ja ylärimojen avustamina pitivät lukemat tasaisina. Tervareilla oli himpun verran enemmän vaarallisempia paikkoja ja kotijoukkueen hyökkäykset pitivätkin Antti Koivumäen täystyöllistettynä. Vaan eipä Juha-Matti Savolainenkaan ehtinyt omalla tontilla nenäänsä kaivelemaan.
Maalivahdin lisäksi Tervareilta erottui kaksi maalia tehnyt Oskari Tervo ja muutenkin energisesti pelannut Oskari Tervo sekä kaksi syöttöpistettä saalistanut Ari Makowski. Vieraiden selkärangan katkaissut meni kolmas maali meni GFT:n Risto Salmen puskusta omiin, kun hän yritti katkaista päällän oululaispuolustuksesta lähetettyä kaaripalloa. Kuivamäen lisäksi vieraista erottui ahkerasti laukonut Henrik Henriksson.
Tämän tyyppiseksi peliksi ottelussa tuli vähän virheitä, mikä omalta osaltaan nosti tason puolesta rimaa hiukan korkeammalle. Erikoisimman tai ainakin harvinaisimman rikkeen teki GFT:n maalivahti Koivumäki, joka sai varoituksen F-koodilla eli luvattomasta kentälletulosta. Yleensähän futsalin vaihtosäännön noudattamista valvotaan heikonlaisesti, mutta nyt linja oli tiukassa tilanteessa järkähtämätön.
Tervarien päävalmentaja Jani Paananen oli ottelun jälkeen kaksijakoisella tuulella. Naama ei loistanut kuin Naantalin aurinko, vaikka voitto kelpasikin.
’Voitto on aina voitto, mutta harmittaa, ettei naulattu varsinaisella peliajalla. Peliesitys oli hyvä.’
Syy mökötykseen on selvä. Ennen ottelua neljäntenä olleen GFT:n ja viidentenä olleen Tervarien ero oli viiden pisteen luokkaa. Jatkoerävoitolla väli kapeni vain yhdellä, kun kaksi pistettä jäi Ouluun ja yksi matkasi Espooseen. Puolivälierien kotietu on entistä kauempana.
’Matemaattisesti ei ole menetetty, mutta täytyy loput pelit hoitaa. Jos esitys on sama, kotietu otetaan. Ei tapahdu välttämättä, mutta ainakin yritetään’, Paananen laskeskeli.
Kommentit