Liverpool on matkalla kohti yhtä varhaisimmista Valioliigan mestaruuksista historioitumassa, osana erittäin vaikuttavaa ensimmäistä kauttaan Englannin jalkapallossa manageri Arne Slotin alaisuudessa.
Premier Leaguen kaikkien aikojen maalipörssin kärjessä ollut Alan Shearer julisti mestaruuden Liverpoolille 22. helmikuuta, kun taas monien fanien huomio on siirtynyt tarkalleen siihen, milloin vaikuttanut muodollisuus heidän ensimmäisestä voitostaan vuodesta 2019/20 vahvistetaan.
Punaiset tiesivät olevansa mestareita neljä ottelua ennen lopetusta, jos he pysyisivät 13 pisteen etumatkassa, jonka he hankkivat voittamalla Newcastle Unitedin 2–0 samana iltana, laajentaen heidän liigan voittamattomien otteluiden putkensa 24 otteluun.
Miten tämä vertautuu joihinkin aiempien aikojen varhaisimpiin mestaruuksiin ja milloin Liverpool voisi nostaa trofeen pystiin? 101GreatGoals.com tarjoaa yksityiskohdat.
There’s breathing room for Liverpool as Alexis Mac Allister doubles the lead 🎯
📺 @tntsports & @discoveryplusUK pic.twitter.com/IMKJjO0KII
— Football on TNT Sports (@footballontnt) February 26, 2025
Historian varhaisin Premier League -mestaruus
Liverpool ei aio ylittää omaa ennätystään, vaan ovat varmistanut sarjajohtonsa seitsemän ottelun ennen kauden päätöstä kaudella 2019/20 Slotin edeltäjän Jurgen Kloppin alaisuudessa.
He päätyivät 18 pistettä Manchester Cityn, toisen tulleen, edelle ja 33 pistettä Manchester Unitedin suhteen kolmanneksi tulleesta joukkueesta kauden aikana, ja heidän ainoa liigatappionsa ennen mestaruuden varmistumista koettiin Watfordia vastaan 29. helmikuuta.
Alla on kymmenen varhaisinta aiempaa mestaruutta Englannin pääsarjassa.
Manchester United, 2000/01: Sheringham tähdittää
Arsenalin kotitappion jälkeen 1. lokakuuta Unitedin ainoat tappiot ennen mestaruutta, kun kausi päättyi viidellä kierroksella jäljellä, tulivat kotona ja vieraissa Liverpoolia vastaan, ja viimeisten kolmen pelin Derby Countyn, Southamptonin ja Tottenhamin voitot olivat merkityksettömät.
Sir Alex Fergusonin legendaari valmentama Reds saavutti kolmannen peräkkäisen mestaruutensa, ja jännitys päättyi siihen, että Red Devils oli 13 pistettä Arsenalia edellä; kärkimäätäjä Teddy Sheringham sekä toisen hyökkääjä Ole Gunnar Solskjaer ylsivät kaksinumeroisiin liigamaaleihin, mikä antoi joukkueelle maalimarginaalin vähintään 16 pistettä kilpailijoihin nähden.
#OnThisDay in 1997, Teddy Sheringham made his debut for the Reds! 🔴
Who remembers his sweet strike in #MUFC‘s 6-1 thrashing of Arsenal in 2001? ☄️ pic.twitter.com/cnRiAPNbuc
— Manchester United (@ManUtd) August 3, 2018
Manchester City, 2017/18: Guardiola-voitto
City sijoittui kauden ensimmäisellä palkintokaudella kolmanneksi ja jäi mestari Chelseasta 15 pisteellä, mutta toisen kautensa espanjalaisen johdolla heistä tuli ensimmäinen joukkue sitten Unitedin vuonna 2001, joka voittaa mestaruuden viidellä kierroksella jäljellä, ja he riisivät katseet kauas jo 15. huhtikuuta.
Old Traffordilla West Bromwich Albionin 1–0-voitto vei kunnian Citylle, joka teki 106 maalia, keräsi maalieron 79 ja oli 19 pistettä mahtavan kilpailijaansa edellä. United sai pienen lohdutuksen viivästyttämällä Cityn juhlia Etihad Stadiumilla 3–2-voitollaan 7. huhtikuuta.
Man United 1907/08: Punapaitojen ensimmäinen mestaruus
Vaikka he hävisivät kotonaan Notts Countylle 1–0, Unitedsta tuli mestareita kahdeksalla kierroksella jäljellä 11. huhtikuuta 1908, sillä lähimmät uhkat Newcastle, Sheffield Wednesday ja City eivät enää pystyneet tavoittamaan heitä, ja vaikka heidän viimeisestä kuudesta pelistään tuli vain yksi voitto ja kolme tappiota, he hallitsivat sarjaa yhdeksällä pisteellä toiseksi tullutta Aston Villaa.
Kaksi heidän sankareistaan edustivat myös naapureitaan: Mangnall johti Unitedia vuodesta 1903 vuoteen 1912, jolloin hän aloitti 12-vuotisen valtakautensa Cityn hallinnassa, ja ykköspistemies Sandy Turnbull pelasi Cityzensissä vuosina 1902–vuoteen 1906 liittyi Unitediin.
110 years ago today, Ernest Mangnall was appointed #mufc secretary & was the first man to bring success to the club. pic.twitter.com/lR27J6bHL4
— Manchester United (@ManUtd) September 30, 2013
Everton 1984/85: kotimaiset ja eurooppalaiset mitalit
Hävittyään 4–3 kotonaan Chelsealle 22. joulukuuta, osana kuuden ottelun ajan yhdestä voitosta, Everton voitti 16 ja tasapeloi kahdeksan seuraavasta 18:sta liigapelistä, voittaen kauden 1985 lopussa viiden pelin turvin. Päätös-voitto 2–0 Queen’s Park Rangersia vastaan oli osa viiden peräkkäisen ottelun puhtaan pään putkea.
Graeme Sharp iski kaikissa kilpailuissa eniten maaleja, 27 maalia, kun Toffees vei liigan johtaen Liverpoolia ja kolmanneksi tullutta Tottenhamia 13 pisteellä voittajaksi ensimmäistä kertaa 15 vuoteen. Howard Kendallin miehistö voitti lisäksi Cup Winners’ Cup -kilpailun kaadin Bayern Münchenin semi-finaaleissa ja Rapid Viennassa Rotterdamissa pelatussa finaalissa.
Man United, 1999/2000: Fergusonin murskavoitto
Sarjan seuraavana kautena he mursivat ennätyksen kahdeksan päivän jälkeen, mutta United voitti liigan 22. huhtikuuta 2000 ollen ensimmäinen Valioliigan aikakauden joukkue, joka juhli voittoa neljän ottelun etuajassa, Dwight Yorken 20 maalin tukijoidessa voimiaan.
Kaatelun tappio yhdestäkään ottelusta 22 pelin ajanjaksolla ja seitsemän peräkkäisen voiton avulla he ottivat mestaruuden Southamptonin kustannuksella, ja he voittivat jokaisen jäljelle jäävän liigapelin tullakseen 18 pistettä Arsenalia edelle, maalieron ollessa 52 ja tappioita vähemmän kuin kenenkään muun joukkueen.
Dwight Yorke’s 20th goal of the 1999/00 #PL season was a fine finish 👏#MUFC | #GoalOfTheDay pic.twitter.com/AVtrMpxteu
— Manchester United (@ManUtd) November 20, 2021
Man United, 2012/13: Sir Alexin jäähyväiskausi
United voitti mestaruuden täsmälleen samalla päivämäärällä vuonna 2013, Premier Leaguen Kultaleikkuri Robin van Persie iskeytyi upean maalin Aston Villaa vastaan 3–0 kotigalleriassa Fergusonin viimeisen kauden aikana johtajatiimissä.
Fergusonin viimeinen peli oli 5–5 -tasapeli West Bromwichin kanssa, ja United varmisti liigan jo 13.nen kerran Skottilaisen alla, ohittaen Cityn 11 pisteellä ja voittaen Cityzensia vastaan viisi ottelua enemmän. He ovat sen jälkeen edelleen rakentaneet uskottavan mestaruuskamppailun.
Arsenal, 2003/04: Invincibles
Arsenal ei ainoastaan antanut Englannin pääsarjalle ainutlaatuista tilannetta olla voittamatta koko kauttaan, vaan 2003/04-kausi jäi erityisesti mieleen Arsene Wengerin pelaajille, kun he veivät mestaruuden 2–2-tasapelillä arch-vastustaja Tottenhamia vastaan neljällä kierroksella jäljellä 25. huhtikuuta.
Arsenalin kaikkien aikojen paras maalintekijä Thierry Henry upotti 39 maalia uransa 228’ta varten tuona kautena, ja heidän 11 pistettä Chelseaä erotti finaalissa viimeisessä sijoituksessa kiertäessään yhdeksän peräkkäisen voiton kuukauden aikana 10. tammikuuta–28. maaliskuuta välissä.
🗓 May 15, 2004: Our Invincibles become immortal
P38 W26 D12 L0 pic.twitter.com/H6aTWicDob
— Arsenal (@Arsenal) May 15, 2018
Chelsea 2004/05: Mourinho mestarina
Suurella panostuksella Chelsea vaikutti todennäköiseltä liigan voittajalta Jose Mourinhon ensimmäisellä valmennuskaudellaan, vaikka Mourinhon perinnöksi määrittynyt – maalipörssin ykkönen Frank Lampard – ratkaisi mestaruuden kolmen pelin jäädessä voittamalla Bolton Wanderersin 2–0.
Ainoaksi liigatappioksi jäi lokakuussa Nicolas Anelkalle Cityssä isketty maali, ja lopulta Arsenal jäi 12 pistettä perään lopullisen päivän jälkeen.
Chelsea 2014/15: Mourinhon viimeinen mestaruus
Kautensa toisen kautensa toisen jakson lopussa Mourinhon Chelsea oli hävinnyt vähemmän liigapelejä kuin mikään kilpakumppaneistaan ja saavutti mestaruuden kolme ottelua jäljellä Eden Hazardin koti-voitossa Crystal Palacea vastaan.
He olivat lopulta kahdeksan pistettä Cityn edellä ennen kuin heidän nopea notkahdus koitti, ja Mourinho karkoitettiin joulukuussa 2015/16, kun hänen joukkueensa oli yhden pisteen päässä pudonneen alueen yläpuolella.
They all count, and this one counted for a lot! 😉🏆@HazardEden10 sealed our fourth @PremierLeague title with this goal against Crystal Palace four years ago today! pic.twitter.com/xRnm482xDz
— Chelsea FC (@ChelseaFC) May 3, 2019
Liverpool 1982/83: Paisley’n jäähyväiset
Voitot muuttuivat kolmesta pisteestä Englannissa vuonna 1981, ja Liverpool näytti johtavan mestaruutta hurjasti varhain Bob Paisleyn viimeisellä kaudella, kun he siirtyivät 16 pistettä Watfordia edelle 42-ottelisen sarjan 35. ottelun jälkeen.
Kärkimies Ian Rush ei onnistunut maalinteossa ja Liverpool epäonnistui voittamaan seuraavista seitsemästä pelistään mitään, mutta Manchester Unitedin 1–1-tasaus Norwich Cityn kanssa 30. huhtikuuta varmisti Paisleyn pelaajille mestaruuden kolme peliä ennen loppua, lopulta maalimääräerolla vähintään 32 pistettä paitsi kaikkea muuta.
Premier League -mestaruus: Arne Slotin pokaalit
Slot seuraa hollantilaisen entisen maajoukkuediryyn Dick Advocaatin perintöä entisestä Feyenoordista ennen kauden 2021/22 alkua, ja johti heidät liigassa kolmanneksi sekä Inauguraatio Conference League -finaaliin.
Tämän 45-vuotiaan valmentajan kautta Feyenoord voitti Eredivisie-kullan seitsemän pisteen erolla PSV:n edelle kaudella 2022/23 sekä kupin myöhemmin seuraavana kautena.
Hän voitti Eredivisie Manager of the Year -palkinnon molemmissa hänen valmentajakautensa vaiheissa. Feyenoord oli 2023/24-kaudella seitsemän pistettä PSV:n perässä ja hävisi 2 liigapelissä 34:stä.
Hollantilainen voitti maansa toiseksi korkeimman sarjan myös pelaajana Zwollella vuonna 2001/02 sekä 2011/12.